Aurinkolämpöjärjestelmän osat ja hyödyllistä tietoa ettei mene vipuun***

Sopivissa kohteissa aurinkoenergia kannattaa Suomessa. Ensimmäinen edellytys on se, että kesällä on olemassa riittävän suuri energian tarve. Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutus yhdessä pesuhuoneiden nestekiertoisen lattialämityksen kanssa muodostaa jo erittäin hyvän lähtötilanteen. Toinen edellytys on se, että auringon sateilyä on saatavilla. Jos katon 'etelälappeen' suunta on kaakon ja lounaan välillä ja merkittäviä puiden varjostuksia ei ole etelän suunnalla niin lähtökohdat ovat hyvät. Suunniteltaessa aurinkoenergian hyväksikäyttöä tulee myös muistaa, että aurinkolämmitysjärjestelmällä ei kannata yrittää korjata olemassa olevan lämmitysjärjestelmän vikoja.

VARAAJA on aurinkolämpöjärjestelmän ydin, ja sen mitoitus ja kytkentä tulee olla hyvässä sopusoinnussa keräinten ja lämmönjakojärjestelmän kanssa. Uusien rakennusten suunnittelussa kannattaa aurinkoenergian hyväksikäyttö mainita heti alusta alkaen. Teemme jatkuvasti yhteistyötä LVI-suunnittelijoiden kanssa ja autamme mielellämme myös sinun talosi LVI-suunnittelijaa jos aurinkolämpöasiat eivät ole hänelle vielä tuttuja. Saneerauskohteissa kannattaa käyttää mahdollisimman pitkään hyväksi olemassa olevia varaajia. Tämä asettaa aurinkolämpöjärjestelmän mitoittamiselle omat haasteensa.


AURINKOKERÄINten tehtävänä on kerätä auringon energia talteen mahdollisimman tehokkaasti. Mallistomme keräinten kantava ajatus on integroitavuus - keräintä käytetään vesikatteena. Kauniisti rakennukseen sulautuva keräin on tällöin paremmin suojassa viilentävältä tuulelta ja sateelta kuin irrallaan telineessä olevat keräimet. Integroitavien keräinten ansiosta myös järjestelmän putkiston pituus on voitu minimoida - siirron aikana tapahtuvat lämpöhäviöt ovat minimissään.


NIMELLISTEHO (=maksimiteho, huipputeho) lasketaan maksimaalisesta hetkellisestä auringonsäteilytehosta (1000 W/m²). Laskennassa voi käyttää esim. 700 W/m². Keräimen testauslaboratoriot voivat määrittää tarkan hyötysuhdekäyrän. Pinta-alana tulee käyttää aktiivista pinta-alaa, ei keräimen ulkomittoja! Huipputeholla ei ole juurikaan käytännössä vaikutusta keräimestä saatavaan energiaan. Huipputeho on kuitenkin tapana ilmoittaa energiantuotantolaitteiden yhteydessä.


OMINAISTUOTTO tarkoittaa tyypillistä aurinkokeräimen tuottamaa vuosittaista energiaa. Se ei siis ole teoreettinen ja laskennallinen ominaisuus. Käytännössä vuosituotto riippuu erityisesti järjestelmän kytkennästä varaajaan ja kulutusprofiilista. Tämä tarkoittaa sitä, että kulutusta ei aina ole riittävästi samalla kun aurinkoenergiaa olisi saatavilla. Tyypillisesti käytännön järjestelmät tuottavat 250 - 450 kWh vuodessa keräinneliötä kohti. Pinta-alana tulee tässäkin käyttää aktiivista pinta-alaa, ei keräimen ulkomittoja!

HUOM! Jos keräimen ominaistuotoksi ilmoitetaan yli 700 kWh/m² vuodessa on kysesssä joko harvinainen sovelluskohde (esim. kylmän +5°C kaivoveden lämmittäminen vain +20 asteiseksi) tai sitten valmistajat ovat laskeneet erheellisesti. Tyypillinen virhe syntyy kun huomioidaan vain Etelä-Suomen vuosittainen kokonaissäteilyenergia vaakatasolle, noin 1000 kWh/m², ja kerrotaan tämä keräimen maksimihyötysuhteella, 70-80%.


KERÄIMEN KORKEIN LÄMPÖTILA (stagnaatiolämpötila) ilmoitetaan usein keräimen teknisten tietojen yhteydessä, lämpötilat ovat tyypillisesti noin 150 - 200°C. Keräimen maksimilämpötila kuvaa käytännössä keräimen taustan ja reunojen eristyspaksuutta. Aurinkotorin keräinten stagnaatiolämpötila on laboratoriotestien mukaan 180°C (ympäristön lämpötila +30° ja auringon säteilyteho 85% maksimista). Aurinkolämpöjärjestelmissä tuollaista lämpötilaa ei saavuteta lukuunottamatta satunnaisissa häiriötilanteita tai väärin mitoitettua järjestelmää. Häiriötilanne saattaa olla esim. sähkökatko, jolloin keräinpiirin pumppu pysähtyy. Mitoituksessa pyritään pitämään keräimen lämpötila mahdollisimman matalana energiahyödyn maksimoimiseksi. Aurinkopiirin pitää kuitenkin kestää myös nuo hetkelliset korkeat lämpötilat.


PUMPPUYKSIKÖN ja PUTKISTON suunnittelussa on hyödynnetty kansainvälistä osaamista ja sovellettu sitä suomalaisiin olosuhteisiin. Tutkimustyön ja koejärjestelmien ansioista järjestelmän virtausnopeudet voidaan asettaa optimaalisesti.


Korkealaatuinen SÄÄDIN pitää huolen siitä, että pumppu käy vain silloin kun keräimistä saadaan energiaa. Säätimiin voidaan yhdistää myös energiamittari energiantuoton seuraamiseksi.







http://www.solarviatorum.com